Kilpailu on päättynyt
Otsikko: Takka
Tekijä: Jouni H M
Äänet: 0

Näytöt: 29
Kuvaus: Kun aluksi mökin uudistamista VAIN TAKAN OSALTA suunnittelimme, oli se ainut uudistuskohteemme. Takka oli ns. todella hyvin palvellut. Mökkiä rakentaessa alussa talvella töiden jälkeen, paloi takassa (sytytyspuiden jälkeen) suoraan lumihankeen kaadetun ison puun lumiset-jäiset rungonpätkät kuin kuivat puut; mutta nyt oli ison takan aika mennyt ohitse. Päätimme, että takka puretaan kokonaan valuun asti, laitetaan ohut tasoituslaasti ja siihen kootaan uusi varaavatakka. Niinpä aloitin takan purkamisen. Isolla lekalla pikkuhiljaa alkoi takan yläosa murentua pala kerrallaan. Elementeissä ollut teräsverkko ja pintaan laatoittamani isot laatat yläosassa vaikeuttivat ja hidasti kovasti purkamista. Alempana sivujen tiilimuuraukseni ja koko pohjan muuraus tekivät purkamisesta ”hikisenprojektin”. Purkamisen jälkeen oli pohja ”piikattava” mahdollisimman hyvin epätasaisuuksista, ettei tarvinnut tehdä vahvaa pohjan tasoituskerrosta. Uuden takan tasoitettu pohja tarvitsi olla vain muutamia senttejä vahva. Kun se oli kuivunut, aloitin piipunhormin (puulieden tilalle tuli sähköliesi, joten hormi jäi vapaaksi; piippuun upotuksen sain tehdä) reunojen tasoituksen siksi, että siihen kiinnitin massalla lujalevyn. Muurasin hormiaukkoon n. 1 m korkeuteen katkoksen, johon siitä alaspäin mökin alle laitoin takan ilmanottoputken suoraan ulos. Putkenpää ulos hormista ja laastilla tiivistin putken hormiin ja verkko putken päähän, ettei ”kutsumattomat vuokralaiset” pääse siitä sisälle. Putken yläpää lujalevystä läpi – massalla tiivistäen – ja takan ilmanottoaukkoon kiinni. Takkaan sai myös puutilan, joka oli takan ulkomittojen kokoineen ja jonka voi laittaa viereen tai takan alle. Lattiatilan säästämiseksi ja takan korkeammalle nostamiseksi (uunia helpompi käyttää korkeammalla ollen), laitoin puutilan takan alle. Sitten alkoi takan kokoaminen monine kymmenine nippeleineen ja elementteineen niin sisäkkäin kuin päällekkäinkin, erilaisine massoineen, mikä ulkokuoren elementtien mikä palomassalla sisäelementtinen yhdistämiseen, sekä ruuveineen ja kiinnitysosineen ja moniosaisine savunsäätölaitteineen. Takanluukkukehysten kiinnityksen jälkeen oli vuorossa palotilaan laitettavat valkoiset muotoillut tulta kestävät elementit. Oli vuorossa takan liittäminen hormiin. Lujalevystä tein aiemman lujalevyn yläpuolelle pystyyn jatkopalan (jonka taustan täytin tiilillä ja laastilla), jonka reunan päälle tein vaakapalan lujalevystä (jonka lävitse putki menee) katseiden pohjaksi piipun hormiosalle ja yläpuolen putken liitoslaastin kannattajaksi väliaikaisine alta tukineen, kunnes laasti kovettuu kantamaan itseään ja levyä. Tarkoitusta varten hankittua taipuilevaa liitosputkea pyörittelin hakien parasta edestä olevaa suoraa sivunäkymää, samalla kun sivusta katsoen putken halusin tasaisesti kääntyvän piippuun päin ja ennen putken lävistämää vaakalujalevyä alkavan kääntyä mahdollisimman pystyyn hormin sisällä. Laastilla lisäpalan liittäminen hormiin oli helppoa, vastoin vaakapalan päältä putken liittäminen hormiin, joka oli melkoinen ”sotkutyö”, kun laasti piti saada juoksevana hormiin ylös (harkitsin piipun päästä laastin laittamista, mutta se olisi tarvinnut ison ja alas yltävän putken, jonka ympärille laastia olisi kaatanut ja paljonko laastia olisi jäänyt hormia tukkimaan seinämiin ?) putken ympärille, että tunkeutuu mahdollisimman hyvin tiilipintoihin ja täyttämisen ollessa koko ajan altapäin niin, että laasti pääosin jäi paikoilleen ja lopulta pysyi vielä lujalevyn päälläkin reunoiltaankin ja tärkeimpänä piti savut varmasti mennä piippuun, eikä mitään vuotokohtia sisälle liitoksesta saanut jäädä. Ko. laastipintaa piti kuivumisen jälkeen uudelleen tasoittaa, koska noin iso MÄRKÄlaastimäärä on vaikea saada pysymään kuosissaan ilman tukevaa, sileää ja juuri oikean kokoista tiukkaa kehystä, joten lisätasoitus oli helpompi tehdä. Takanluukkujen asennus oli nyt, kun ei enää niiden rikkoutumis- ja sotkeutumisvaaraa ollut. Ja viimeisimpänä oli kaiken huipennuksena paperin ja pikkulastujen hyvin vähäinen polttaminen, sekä toteaminen: Osaako savumerkki mennä oikeaa tietä yläilmoihin… ja osasinhan se, savumerkki tuli jopa huomatuksi ! Tällä tekemälläni takan uusimisella säästettiin lattiatilaa todella paljon, kun entinen takka oli reilut 2 x tämän takan leveys ja syvyyttäkin sillä oli, jota lattiapinnasta vielä lisää vei ympärillä olleet leveät laatoitukset. Ilmalämpöpumpun vastakkaisesta suunnasta aiheuttamaa ilmavirtausta jännäsimme, kääntyykö savu tulemaan sisään, kuten olleessa takassa, mutta onneksi niin ei ole käynyt.